Kysymyksiä on viime aikoina sadellut ihmeellisen paljon, joten ajattelin toteuttaa Q&A jossa tänään vastailen mielen hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin. Kymmenen kysymystä ja kymmenen vastausta
- Mikä auttaa sinua jaksamaan arjessa, etenkin nyt kun sinulla näyttää olevan vaikeata? – Se on tosi pitkälle auttanut, että uskon, että jonain päivänä kaikki on taas paremmin ja aurinkokin paistaa🌞 ja myös se, että tiedostan, että vaikka aikaisemminkin on ollut vaikeata niin aina olen kaikesta selvinnyt.
- Mikä sai sinut noin ”maahan”? – tää on niin monen tekijän summa. Fyysinen, että psyykkinen kuormitus oli aivan liian kovaa ja yhdessä ne ei ollutkaan täysin sopiva kombo.
- Näytät aina niin iloselta ja onnelliselta. Haetko huomiota vaan somessa? – Mä oon aina ollut vähän sellainen, että vaikka huonosti menee ni se normaali ”face” on sellanen pirtee ja positiivinen. Sitä pyrin olemaan. Uskon, että positiivisuus auttaa. Mulla ei oo myöskään aihetta tuoda mun pahaa oloa toisille. Osalle kavereista kerron oikeet tuntemukset ja fiilikset ja muille mun ei tarvitse niitä näyttää. Somessa en hae huomiota. Aika vähän mun ongelmia tänne someen jaan. Pääpiirteittän saatan jakaa kuulumiset, mutta arjen ongelmat sitten tulee ratkaistua ihan muualla.
- Miten sait apua, uskalsitko itse hakea? No oikeestaan mulle oli tänne nuorisopsykiatrian poliklinikalle tehty syömishäiriön takia lähete, mutta ei me sit syömishäiriöstä olla puhuttu, ku ei oo senkaa roblematiikkaa, vaan pääasiassa keskustelut on painottunut aivan muihin asioihin. Terveydenhoitajalta sain apua ja se on mulla suurin apu tässä ollutkin 💓. Vaati rohkeutta laittaa viestiä ja mennä tapaamaan.
- Mitä mieltä oot saako tässä yhteiskunnassa tarpeellista apua? Rehellisesti sanottuna ei. Ala-ikäiset joo saa, mutta meeppä sitten sinne täysikäisyyden rajalle. Täysikäisenä sulla pitää olla oikeesti suuria ongelmia että saat ammattiapua. Mun mielestä pitäis apua jo herkemmin antaa. Sekä mun mielestä on väärin, että avun saamisesta pitää täysi-ikäisenä maksaa. Kuinka moni hakee apua, kun tietää että siitä joutuu vielä maksamaan?
- Millaiset neuvot antaisit nuorelle joka on tosi ahdistunut mutta avun hakeminen pelottaa? ✨ Vaikka kuinka pelottaa niin yritä uskaltaa voittaa itsesi ja hakea sitä apua. Voit kysyä neuvoa vaikka läheisiltä, ystäviltä, koulun henkilökunnalta tai oikeastaan mistä vain.. Ei oo heikkoutta myöntää, että ei jaksa. Vahvuutta on se, että uskaltaa hakea apua ennen, kuin on jo liian myöhäistä.
- Miten sun masennus näkyy sun arjessa? No mulla on vaihtelevasti. Joskus näkyy joskus ei. Pääasiassa siinä näkyy, että asioiden tekeminen on todella vaikeata, kavereita en jaksaisi nähä, en jaksa enää ajatella seuraavaa päivää tai viikkoa. En osaa rakentaa tulevaisuuden suunnitelmia ja joskus vaan kertakaikkisesti on sellainen päivä, että mitään ei saa aikaiseksi.
- Miten näet vuoden päähän? Tästä tulen luultavasti kirjoittamaan myöhemmin, mutta ensivuonna olen tehnyt paljon töitä itseni kanssa ja elän jo suht normaalia elämää kaikkien ihanien asioiden kanssa mitä olen elämääni saanut.
- Onko masennus hävettävää tai mielestäsi ”tabu”? Mielestäni masennus on hirveen tabu aihe, tai ylipäätänsä kaikki mielenterveydelliset asiat. Kyllä flunssasta ja muista sellaisista puhutaan, mutta ei sitten jos on ollut vaikka sairaslomalla mielenterveydellisten sairauksien vuoksi. Mielenterveydellisiä sairauksia ei tule hävetä vaan ne on nykyisin arkipäivää niin, kuin muutkin sairaudet. Kukaan ei valitse itselleen masennus tai muita mielenterveydellisiä sairauksia.
- Miten ylläpitää mielen hyvinvointia? 🍉Syö hyvää ja ravitsevaa ruokaa (joskus vähän🍕🍬), liiku säännöllisesti ja monipuolisesti kehoa kuunnellen 🤸♂️🏃♀️, lepää riittävästi 🛌 sekä pidä huolta sosiaalisista suhteistasi, 💬