Aihearkisto: Hyvinvointi joulukalenteri 2019

11.12 Mielenterveys Q&A

Kysymyksiä on viime aikoina sadellut ihmeellisen paljon, joten ajattelin toteuttaa Q&A jossa tänään vastailen mielen hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin. Kymmenen kysymystä ja kymmenen vastausta

  1. Mikä auttaa sinua jaksamaan arjessa, etenkin nyt kun sinulla näyttää olevan vaikeata? – Se on tosi pitkälle auttanut, että uskon, että jonain päivänä kaikki on taas paremmin ja aurinkokin paistaa🌞 ja myös se, että tiedostan, että vaikka aikaisemminkin on ollut vaikeata niin aina olen kaikesta selvinnyt.
  2. Mikä sai sinut noin ”maahan”? – tää on niin monen tekijän summa. Fyysinen, että psyykkinen kuormitus oli aivan liian kovaa ja yhdessä ne ei ollutkaan täysin sopiva kombo.
  3. Näytät aina niin iloselta ja onnelliselta. Haetko huomiota vaan somessa? – Mä oon aina ollut vähän sellainen, että vaikka huonosti menee ni se normaali ”face” on sellanen pirtee ja positiivinen. Sitä pyrin olemaan. Uskon, että positiivisuus auttaa. Mulla ei oo myöskään aihetta tuoda mun pahaa oloa toisille. Osalle kavereista kerron oikeet tuntemukset ja fiilikset ja muille mun ei tarvitse niitä näyttää. Somessa en hae huomiota. Aika vähän mun ongelmia tänne someen jaan. Pääpiirteittän saatan jakaa kuulumiset, mutta arjen ongelmat sitten tulee ratkaistua ihan muualla.
  4. Miten sait apua, uskalsitko itse hakea? No oikeestaan mulle oli tänne nuorisopsykiatrian poliklinikalle tehty syömishäiriön takia lähete, mutta ei me sit syömishäiriöstä olla puhuttu, ku ei oo senkaa roblematiikkaa, vaan pääasiassa keskustelut on painottunut aivan muihin asioihin. Terveydenhoitajalta sain apua ja se on mulla suurin apu tässä ollutkin 💓. Vaati rohkeutta laittaa viestiä ja mennä tapaamaan.
  5. Mitä mieltä oot saako tässä yhteiskunnassa tarpeellista apua? Rehellisesti sanottuna ei. Ala-ikäiset joo saa, mutta meeppä sitten sinne täysikäisyyden rajalle. Täysikäisenä sulla pitää olla oikeesti suuria ongelmia että saat ammattiapua. Mun mielestä pitäis apua jo herkemmin antaa. Sekä mun mielestä on väärin, että avun saamisesta pitää täysi-ikäisenä maksaa. Kuinka moni hakee apua, kun tietää että siitä joutuu vielä maksamaan?
  6. Millaiset neuvot antaisit nuorelle joka on tosi ahdistunut mutta avun hakeminen pelottaa? ✨ Vaikka kuinka pelottaa niin yritä uskaltaa voittaa itsesi ja hakea sitä apua. Voit kysyä neuvoa vaikka läheisiltä, ystäviltä, koulun henkilökunnalta tai oikeastaan mistä vain.. Ei oo heikkoutta myöntää, että ei jaksa. Vahvuutta on se, että uskaltaa hakea apua ennen, kuin on jo liian myöhäistä.
  7. Miten sun masennus näkyy sun arjessa? No mulla on vaihtelevasti. Joskus näkyy joskus ei. Pääasiassa siinä näkyy, että asioiden tekeminen on todella vaikeata, kavereita en jaksaisi nähä, en jaksa enää ajatella seuraavaa päivää tai viikkoa. En osaa rakentaa tulevaisuuden suunnitelmia ja joskus vaan kertakaikkisesti on sellainen päivä, että mitään ei saa aikaiseksi.
  8. Miten näet vuoden päähän? Tästä tulen luultavasti kirjoittamaan myöhemmin, mutta ensivuonna olen tehnyt paljon töitä itseni kanssa ja elän jo suht normaalia elämää kaikkien ihanien asioiden kanssa mitä olen elämääni saanut.
  9. Onko masennus hävettävää tai mielestäsi ”tabu”? Mielestäni masennus on hirveen tabu aihe, tai ylipäätänsä kaikki mielenterveydelliset asiat. Kyllä flunssasta ja muista sellaisista puhutaan, mutta ei sitten jos on ollut vaikka sairaslomalla mielenterveydellisten sairauksien vuoksi. Mielenterveydellisiä sairauksia ei tule hävetä vaan ne on nykyisin arkipäivää niin, kuin muutkin sairaudet. Kukaan ei valitse itselleen masennus tai muita mielenterveydellisiä sairauksia.
  10. Miten ylläpitää mielen hyvinvointia? 🍉Syö hyvää ja ravitsevaa ruokaa (joskus vähän🍕🍬), liiku säännöllisesti ja monipuolisesti kehoa kuunnellen 🤸‍♂️🏃‍♀️, lepää riittävästi 🛌 sekä pidä huolta sosiaalisista suhteistasi, 💬

Lepopäivä

Uskomatonta miten nopeasti aika kiiruhtaa eteenpäin. Nyt avautui jo kaksinumeroinen luukku ja ollaan ensimmäisellä kymmenellä. Reilu 14 päivää niin on juhla päivän aika 🎄🍬.

Tänään puhutaan vähän lepopäivästä. Mulla oli viikonloppuna olo, että en jaksa tätä ainaista suorittamista ja päätin pitää kunnollisen lepopäivän. Päätin todella, että en tee yhtään mitään pakollista ja pyhitän päivän itselleni ja mukaville asioille. Jouduin kyllä aamulla pesemään pyykkiä, koska olin varannut pesuvuoron juuri sille päivällä ennenkuin edes lepopäivää pohdin.

Päivän vietin aamulla pyykkiä pesten, ruokaa syöden ja fitness päiväkirjoja katsellen ja illalla menin vielä joogaamaan 🤸‍♂️ teki kyllä keholle ja mielelle erityisen hyvää koko lepopäivä, mutta erityisesti tuo jooga.

Antakaa itsellenne aikaa levätä ja olla joskus tekemättä mitään pakollista. Se oikeesti antaa paljon energiaa seuraaville päiville. 🤸‍♂️ Musta tuntuu, että taidan pitää koko joulun ajan pelkkää lepopäivää, että jaksaa painaa ensivuoden kuitenkin tietämättömänä mitä tuleva tuo tullessaan.

Lepoa ja joulunodotusta kaikille ihanille lukijoilleni. On muuten älyttömän hienoa nähdä kuinka aktiivisia ihmisiä löytyy, kuinka jaksatte aina tulla katsomaan näitä postauksiani. Itse kuitenkin välillä koen aikamoista painetta, kun postaus pitäisi julkaista, mutta materiaalia ei löydy. Kyllä tää tästä. Katsotaan jaksanko ihan loppuun asti vedellä vai harvennanko jossakin kohtia. 👋🎄

Voisko sitä liikkua hieman Enemmän?

Yhdeksäs luukku avautuu ja on aika taas puhua vähän liikunnasta.

Liikunta on mulle erityisen tärkeä asia ja useimmiten mun on vaikea olla liikkumatta. Ei kuitenkaan niin suuri vaikeus, etten lepopäiviä treeneistä voisi pitää. Aikasemmin se oli jopa niin, että hirveästi ei lepäilly, mutta nykyään lepäillään varmaan senkin edestä, jollain tavalla liikun kuitenkin päivittäin.

Välillä pohdin niitä ihmisiä, jotka eivät liiku ollenkaa tai liikkuu äärimmäisen vähän. Kulkee esimerkiksi kaikki matkat autolla ja tai bussilla, eikä edes harrasta minkäänlaista arki aktiivisuutta , mutta sitten ymmärrän, että heilläkin on jotain muuta mielenkiintoista sen liikunnan tilalla ja heistä on varmaan mukavampi pysyä siellä mukavuusalueella.

Liikkuminen ois kyllä äärimmäisen tärkeää ja sen takia mun mielestä kuitenkin liikunnan tulisi olla yhtenä kansalaiset velvollisuutena, sillä näin ehkäistäisiin niin monia sairauksia ja seurauksia.Nykyään lapsia ei edes hirveästi kannusteta liikkumaan. Ennemmin kannattaisi lapselle ostaa älypuhelimen sijasta jokin harrastus tai uudet urheiluvälineet. Näin luotaisiin liikunnalle mahdollisuus tulevaisuuteen. En kuitenkaan kokonaan sano etteikö nykyään liikuttaisi. Liikunta on lisääntynyt kokoajan. Nykyisin löytyy paljon kaikenlaista mahdollisuutta liikunnalle. Tulevaisuudessa toivottovasti vielä enemmän.

Mä oon ollu kamalan liikunnallinen läpi elämän jopa lapsena liikuin hullunlailla. Aina piti olla juoksemassa tai pelaamassa. Se, että meidän annettiin lapsena liikkua paljon ulkona mahdollisti sen, että liikunnasta tuli joka päiväistä. Kilpaurheilin myös pienestä lapsesta saakka. Kilpailu oli aina se mun juttu.

Usein moni perustelee liikkumattomuuden sillä, että liikunnan harrastaminen on kamalan kallista, mutta hei todellisuudessa liikunnan harrastaminen ei maksa mitään. Harrastukset kyllä maksavat, mutta liikuntaa voi harrastaa myös täysin ilmaiseksi. Kotona voi vaikka ottaa venyttely tuokion, pihalle voi mennä pelailemaan tai juoksemaan. Perheen kanssa voi yhdessä lähtä vaikka touhuamaan metsään, taikka puistoon. Monia keinoja on. Raha ei saa ratkaista liikunnallisuutta. Minä en ole rahallisesti mitenkään varakas ja kuukausi tuloni on aivan minimaaliset, mutta silti pystyn harrastamaan liikuntaa. Siihen viitaten joku päivä puhutaankin liikuntaharrastuksesta ja paljon käytän rahaa liikunnan harrastamiseen.

Nyt liikettä elämään. Jos et liiku ollenkaa tällä hetkellä niin pienikin liikkuminen voi tehä mielelle ja kropalle äärimmäisen hyvää💓 kokeile vaikka, etkä taatusti pety! Jos petyt laittele viestiä mulle!

Huomiseen ihanat 💓

Ajatukset ruuasta

Kahdeksas luukku avautuu ja joulu alkaa lähestymään 🤸‍♂️. Jäljellä enään 16. Päivää ja ne menee varmasti uskomattoman nopeasti.

Tänään vähän puhutaan safkasta. Pohdin vähän omaa syömis käyttäytymistä tällä hetkellä. Moni varmaan tietää, että olen sairastanut anoreksian ja suhteeni ruokaan on välillä ollut tosi ristiriitaista. Välillä on ollut kausia jolloin olen popsinut vain omenoita. Se oli epäterveellistä jos jokin. Pohditaan siintä sitten lisää myöhemmin

Tällä hetkellä syön 5 kertaa päivässä. Pyrin siihen, että söisin suht samaan aikaan, mutta nykyisin en enään elä kello kaulassa. Ruoka saattaa venyä yhteen tai saatan syödä sen jo hyvissä ajoissa yhdentoista maissa. Aamiainen saattaa venyä ja venyykin useimmiten ysiin taikka kymppiin.

Syön suhteellisen samalla tyylillä päivästä toiseen. Välillä vaihtelen aterioiden sisältöä, mutta helpommalla pääsee, kun syö samaa ruokaa niin ei tarvitse pohtia mitä sitä söisi. Kaloreita en enään laske. Suhteeni syömiseen on mielestäni aika suht normaali. Syön pääasiassa terveellisesti, mutta pidän kerran viikossa herkku hetken ja saatan välillä ihan muuten vain ostaa jotain parempaa ruokaa jos mieli tekee.

En ajattele, että mikään ruoka olisi epäterveellistä, kun sitä kohtuudella syö. Enkä myöskään mieti seuraavia ruokia sen mukaan mitä olen edellisellä aterialla syönyt.

Useimmiten huomaan kuitenkin illalla, että kulutukseni on ollut suurempaa, joten joudun iltaisin välillä korvailemaan, jotta energiatasot pysyisivät hyvinä. Kulutan paljon ja tarvitsen paljon ruokaa. Nyt viime aikoina kuitenkin painoni on ollut laskusuuntainen, mutta sitä pyrkinyt hallitsemaan niin, että syön sitten välillä enemmän. Aineenvaihdunta on tällä hetkellä vielä vähän sekaisin, joten painon tarkkailu ei ole tällä hetkellä aivan obtimaalisin seuranta keino.

Nyt täytyy vaan syödä enemmän ruokaa ja toivoa, että paino hilaisi ylöspäin silloin tietäisi, että on kehitystä tapahtunut.

Ihanaa joulun odotusta. Muistakaa syödä hyviä jouluisia herkkuja ja ihan normaaliakin ruokaa 😌 Huomiseen 💓

Mielenterveyteni

Tänään avautuu joulukalenterin seitsemäs luukku 🌋 ja joulu alkaa lähestymään 🎄.

Tänään puhutaan mielenterveydestä ja tulen kertomaan omista diagnooseistani. Oon törmännyt usein siihen, että diagnoosit merkitsee tosi paljon, jos omaa yhden diagnoosin on yhtäkkiä epä arvostettu sekopää. Itse en ajattelisi kuitenkaan näin. Se on totta, että jokaisella on mielenterveyden kanssa haasteita jossakin vaiheessa, osa kokee asiat rankemman kautta. Mielenterveydelliset sairaudet ovat usein tabuja, mutta minä en pidä omia sairauksiani piilossa, vaan uskallan rohkeasti tuoda ne esille, vaikka tietäisinkin, että minut kohdattaisiin sen kautta eri tavalla. Haluan omien kokemuksien myötä auttaa heitä jotka kamppailevat samojen kysymysten äärellä. Enkä häpeä kantaa sairauksia mukanani. Diagnooseja saadaan kuitenkin yhä useammin helpommin.. Se, että menet tapaamaan lääkäriä ja hän kirjoittaa heti ensimmäisen tapaamisen perusteella diagnoosin on ihmeellistä, mutta sitäkin tapahtuu.

Keskittymisvaikeus – Adhd: Sain diagnoosin joskus useita vuosia sitten. En kuitenkaan koe, että diagnoosi pitäisi paikkaansa, tai sitten minulla on se ihan lievänä, sillä muistan tuota testiä tehdessä en ottanut sitä tosissaan ja pelleilin tahallee niitä vastauksia tehdessä. Voi pikkuista… En ajatellut saavani heti diagnoosia. Nykyään riittää se, että villi ja vilkas lapsi menee vastaanotolle.. Hän luultavasti todetaan adhd lapseksi.

Lapsuuden tunne elämän häiriö

Nuoruuden tunne elämä häiriö : nämä kaksi menee samaan kategoriaan. Olin tosi herkkä, enkä osannut käsitellä tunteita niin molemmat diagnoosit pöllähti minulle vuonna 2006 ja 2017

Anoreksia: ensimmäinen syömishäiriö diagnoosi ja viimeinen. Sairastuin anoreksiaan vuonna 2015 ja diagnoosi pöllähti minulle 2017 ensimmäisen sairaalahoidon yhteydessä.

Masennus: sairastuin masennukseen vuonna 2015, jolloin minulle diagnosoitiin se ja nyt 2019 sain diagnoosiksi masennus, kun koin vakavan ylikuormitus tilan ja lähdettiin purkamaan taustasyitä

F43.1 TRAUMAPERÄINEN STRESSIREAKTIO

Tässä on osa diagnooseista. Varmasti arkistoista löytyy vielä jotain mainitsematonta, mutta kuten huomaatte diagnooseja sataa hyvinkin herkästi. Koen, että nämä kaikki diagnoosit pyörii kuitenkin yhden asian ympärillä. Enkä koe, että yksikään diagnoosi vaikuttaisi elämääni sen vakavemmin.. Elän normaalia elämää, välillä on vaan raskaampaa. Diagnooseja ei kuulu hävetä. Ne ei kerro meidän koko totuutta. Minäkin olen onnellinen hyvinvoiva nuori nainen, joka valmistuu pian ammattiin, vaikka kannankin näitä matkassani.

Pitääks sitäkin Juhlia?

Tänään avautuu luukku kuusi ja on Suomen syntymäpäivä. Tänään luukun teemana olisi lepo ja sen myötä halusin kirjoitella teille vähän ajatuksiani itsenäisyyspäivästä.

Itsenäisyyspäivä on meille tosi tärkeä juhla, vaikka usein pohdinkin, että se ei vaikuta millään tavalla elämääni. Sillä on kuitenkin tosi suuri merkitys. Suuremmat kaupat ovat kiinni ja koko Suomen väki hiljentyy kotiinsa seuraamaan linnanjuhlia ja tuntematonta sotilasta. Se ärsyttää jonkin verran, koska itse olisin aina menossa joka paikkaan ja tekemään asioita. Tämä päivä on kuitenkin hyvä hetki pysähtyä miettimään mitä itsenäisyys mulle ja meille kaikille tarkoittaa. Miten me voitaisiin juhlistaa tätä Suomen syntymäpäivää. Meidänkin syntymäpäiviä juhlistetaan niin miksei hetkeksi pysähdyttäisi juhlistamaan tätä arvokasta isänmaatamme.

Minun itsenäisyyspäivä ei poikkea paljoakaan normaalista päivästä. En ole sitä oikein ikinä viettänyt. Minua ei nappaa linnanjuhlat tai tuntematon sotilas, eikä meidän perheessä ole tapana sitä ruokailujen kautta juhlistaa. Normaali perjantai siis. Jonka voin tänä vuonna käyttää siihen, että pysähdyn hetkeksi kuuntelemaan itseäni ja luultavammin illalla sarjat pyörimään ja irtokarkit nassuun.

Mutta kolme asiaa jota rakastan Suomessa ovat…

Sauna: On kyllä etu oikeutettua olla suomalainen ja saada nauttia saunasta. Siellä kun vaan useammin pääsisi käymään ja rentoutumaan.

Irtokarkit: erityisesti lakritsi ja salmiakki. En oo hirveän monessa maassa törmännyt irtokarkkeihin. Turkissakin yritin ettimällä etsiä.

Metsät: suomi on metsien maa. Rakastan liikkua metsässä, jonka takia on parasta asua suomessa😍

Mitkä ovat sinun suosikki asioita Suomessa? Nautitaan niistä pienistäkin asioista💓

Ihanaa itsenäisyyspäivää 💓 ja jouluunkin on enää vain 18 päivää! Se lähestyy entistä nopeammin.

Laji suosikkini kautta historiani

Liikunta on aina ollut mulle tosi tärkeetä ja lapsena kokeilinkin monia lajeja. Osa oli mieluisia ja osa vähemmän mieluisia. Osa mieluisista lajeista ei jäänyt kuitenkaan harrastukseni joko se oli aivan liian kallista tai sitten kulkeminen tai sosiaaliset suhteet sen rajoittivat. Olin lapsena myös tosi tarkka rahan suhteen, enkä uskaltanut mennä harrastamaan mitään oikein kallista, koska en halunnut, että vanhemmat olisi joutunut laittamaan minuun rahaa, koska ajattelin, että se olisi vain turhaa rahan kulutusta, vaikka nyt jälkeenpäin mietin, että oikeasti olisin voinut alkaa harrastamaan juuri sitä mitä olisin halunnut, koska kyllä minun vanhempani olisi sen joka tapauksessa maksanut.

Tänään viidentenä joulukalenterin luukkunna pohdin kaikista harrastuksista mitä olen kokeilut mitkä oli(si) ne suosikki lajit mistä nautin, vaikka en olisikaan harrastanut juuri sitä.

Jalkapallo on aina ollut mulle tosi tärkeetä, oon pelaillut sitä aina muiden lasten kanssa tosi paljon. Aloitin lapsena harrastamaan sitä, mutta lopetin sen kalliuden takia. Kovasti olisin kyllä halunnut sitä harrastaa. ⚽

Voimistelu oli se harrastus jonka seurassa vietinkin useita vuosia, kärsin, sekä sairastuin. Olisin päässyt menestymään voimistelun rintamalla, jos en olisi sairastunut. Sairastuin voimistelun aikana anoreksiaan, jonka takia oli lajin harrastaminen pantava poikki. Voimistelu oli se mistä nautin, nautin edelleenkin.🤸‍♂️

Seinäkiipeilyä kokeilin. Olisin halunnut alkaa harrastamaan, mutta en voinut, koska harjoitukset olivat sunnuntai aamuna sellaisessa paikassa jonne kulkeminen olisi ollut todella hankalaa. Seinäkiipeily on ja oli aivan tosi mahtavaa! 🧗‍♀️

Juoksu tätä olen harrastanut läpi elämän. Välissä on ollut vain paljon taukoja. Tällä hetkellä en kuitenkaan tätä pysty harrastamaan, vaikka nautinkin tosi kovasti. Juoksu on mulla se laji, jonka mukana syömishäiriö kulkee. Vaikeina aikoina turvaudun juoksuun, juoksun myötä kontrolloin asioita ja pian aina menenkin siihen tilanteeseen, että siintä tulee pakonomaista suorittamista. Toivon, että jonain päivänä pystyisin juoksemaan ilman syömishäiriön kuvioon astumista. Juokseminen on se laji jota rakastan 🏃‍♀️

Kuntosali oon alkanut vasta nyt tänä vuonna tätä aktiivisesti harrastamaan. Haluaisin kuntosalilla treenata varmasti läpi elämän. Nautin siellä tehtävistä treeneistä ja toivon, että tulisin jollain tapaa hyödyntämään sitä tulevaisuudessa entistä enemmän. 🏋️‍♂️

Tanssi rakastan sellaista räjähtävää tanssia, missä on paljon liikettä. 💃

Voisin oikeesti laittaa tähän kaikki lajit, koska nautin lähes kaikista lajeista. Liikunta kokonaisuutena on mulle niin arvokasta ja tärkeätä, että on aivan sama mikä laji on kyseessä niin silti mua saattais sen lajin parissa näkyä ☺️

Ihania liikunnallisia hetkiä jokaiselle!

Tehtävät: pohdi!

  1. Mitkä ovat ne lajit mistä sinä pidät?
  2. Oliko lapsuudessa jokin laji mitä olisit halunnut harrastaa mutta syystä tai toisesta et lajia voinut harrastaa?

Extra. Kokeile jotain uutta lajia ja etsi ne lajit mistä juuri sinä nautit😍

Lempparit juuri nyt

Tänään puhutaan neljännessä luukussa ravinnosta ja pohditaan minun lemppareitani tällä hetkellä.

Ohrahiutaleet: ai, että niistä tulee ihan paras aamupuuro.

Raejuusto: Oi siihen en kyllästy ikinä. Sitä voi laittaa ruuan lisukkeeksi, puuron päälle, marjojen kanssa tai ihan vain syödä pelkilleen.

Pähkinät: Olen jotenkin rakastunut pähkinöihin 😍 cashew pähkinät on ihan lemppareita! Puuron päälle sopii vallan mainiosti. Saa lisää energiaa, sekä hyvälaatuista rasvaa!🥜

Hunajakana: ihan lemppari ruoka, etenkin riisien ja kasvisten kanssa. Eli ihan hunajamarinoitu broilerinfileesuikaleet. Parempaa en tiedä.🐓

Parsakaali: Oi, että rakastan tosi paljon. Oon aina pitänyt parsakaalista, enkä tuu siihen ikinä kyllästymään. 😍🥦.

Ketshuppi: ihan parasta. Sopii oikeastaan minkä vaan ruuankaa. Kaikki tomaatti on ihan parasta. Tajusin syksyllä, että en voi elää ilman ketshuppia. 😄🍅

Omena: oon syönyt tänä vuona joka ikinen päivä omenaa, en tuu kyllästymään ikinä ja veikkaanpa, että en kestä päivääkään ilman omenaa 😄🍏 ihan parasta!

Profeel kermakaramelli: on ihan parasta, suosikki Vanukas 🍮

Pizza: pizzaa ei voita mikään, pizza on ehkä parhain herkku mitä mä tiedän 💓 Kinkku aurajuusto pizza😍🍕

Riisikakut: ihan parasta, semmoinen pikku Välipala.

Kaurasydämmet: lidl kaurasydämmet. Ai, että on nannnaaaa. Tietäjät tietääää!

Irtokarkit: nämä ovat kyllä yksi suuri herkku. Syömishäiriön aikana en uskaltanut näitä 5-vuodeen syödä, mutta nykyisin hyvä jos pystyy pari viikkoakin olla ilman. Joskus on ihana ostaa läjä karkkia ja kääriytyä sohvalle viltin kera. Se jos joku niin rentouttaa. 🍬

jäätelö: Oi, että on kyllä suurinta herkkua. Jäätelö on kyllä aina top ykkösenä. 🍧 Kunnon jäätelö annosta ei edes irtokarkit voita.

Joulutortut, riisipuuro, piparit, jouluruoka.. Nyt joulun alla tulee hirveästi mieleen kaikkea tälläistä. Jouluherkut ja ruuat ovat kyllä aina ihan parhaita, mutta mikä ihana juttu tässä on se, että joulu alkaa lähestymään 🙈🎄🍬

Tässä oli nyt liuta suosikkeja, varmasti löytyy enemmänkin, mutta nämä pyrähti ensimmäisenä mieleeni, kun aloin suosikkeja pohtimaan. 😍🙏🍎

Tehtävät:

  1. Mitkä ovat sinun lemppari ruokia, tai ruoka aineita tällä hetkellä?
  2. Listaa ylös ja suunnittele huominen ruokasi niin, että lemppari juttuja tulee mahdollisimman paljon!

🖤 Extra: kokeile maistaa minun lemppareista jotain! 😍

Mitä minulle oikeasti KUULUU?

Kolmas päivä jo joulukuuta on startannut ja tänään päästään ensimmäistä kertaa mielen maailmaan mukaan. Mielenhyvinvointi on äärimmäisen tärkeätä arjen keskellä.

Mitä minulle oikeasti kuuluu?

Minun on tosi vaikeata vastata tähän, koska mielessäni on todella monia erilaisia ajatuksia. Rehellisesti sanottuna minulla menee tällä hetkellä aika huonosti. Hävettää myöntää, mutta samaan aikaan tiedän, että ei pitäisi hävetä. Aina ei tarvitse mennä hyvin ja on ok siintä puhua. Meidän suomalaisten ajatuksena on, kuitenkin se, että negatiivisia tunteita ei tulisi näyttää ja aina me sanotaankin, että menee hyvin. Usein kun multakin kysytään kuulumisia niin aina ensimmäisenä vastaan, että menee tosi hyvin, vaikka olisinkin sisältä aivan murskana. Joskus taas on helpompi sanoa mitä oikeasti kuuluu. Usein kun kerrotaan, että menee huonosti se aiheuttaa suurta ihmettelyä. Silloin kun menee huonosti, harvoin sitä perustella haluaa.

Sanoinkin, että tällä hetkellä menee aika huonosti. Minulla on ollut todella rankka syksy. Vedin itteni kesän lopulla pahasti ylikuntoon, josta yritin sitten toipua vaihtamalla juoksun loukkaantumisen jälkeen salitreenin. Se oli hyvä silloin. Sitten mulla alkoi asiat kuormittamaan tosi pahasti ja silti jatkoin rankkaa treeniä. Se yhdistelmä ei ollut hyvä. Asiat kuormittivat entistä enemmän. Nyt mun tilanne on siinä jamassa ollut jo jonkin aikaa, että on vaikea nauttia tai tehdä mitään. Mulla on masennus, josta toipuminen vie oman aikansa. Tämä ei ole sen takia, että olisin treenannut itseni yli. Osa syynä kuitenkin. Tämä on muutaman muun vakavemmin asian takia, mitä tänne blogin puolelle kuitenkaan en tuo. Tällä hetkellä olen onneksi avun piirissä ja koen saavani oikeata apua, joten minusta ei tarvitse olla huolissaan. Päivät ovat raskaita. Pienin askelin kuitenkin takaisin elämään.

Tällä hetkellä seuraan päivittäin kalenterissani mielialaani. Se antaa sen mahdollisuuden, että saan seurattua kuulumisiani ja on helpompi ottaa puheeksi tapaamisissa kuulumisia, kun vilkaisen kalenteriani.

Tehtävät:

  1. Mitä sinulle kuuluu?
  2. Seuraa kuulumisia loppu viikon ajan, kirjoita niitä ylös. Voit pohtia sitten kuinka sinulla oikeasti menee!

🖤 Extra:

Sinä olet aivan mahtavan upea ihminen, sinä saat tuntea, ajatella ja sinulla saa mennä juuri niin, kuin menee. Jos sinulla menee huonommin. Älä lannistu, vaan taistele, jonain päivänä sinun aurinkosikin paistaa 🌞.

uneni, rutiinini

Ihanaa joulukuun 2-päivää 💓

Tänään puhutaan vähän unesta, tarkemmin sanottuna puhutaan tänään hieman minun unirutiineista, jonka jälkeen lopussa löytyykin tehtävät juuri sinulle joita voit rauhassa pohtia!

Oon aina ollut tosi herkkä uninen. Heräilen öisin tosi useasti ja reagoinkin erilaisiin stressi tilanteisiin unien kautta. Joko näen painajaisia, tai sitten heräilen öisin miljoonia kertoja ja nukun sellaista koiran unta. Olen jossakin vaiheessa opiskellut unien symboleita oikein toen teolla, joten osaan yhdistää unet useimmiten johonkin tulevaan tai käynnissä olevaan asiaan. Tämä vuosi on ollut unien puolesta tosi haasteellinen. Olen nukkunut tosi huonosti. Yritin löytää sopivia rutiineja, jotta saisin nukuttua hyvää katkonaista unta, mutta ei. Melatoniineilla mennään tällä hetkellä. Yhdeksänkuukautta kieltäydyin kaikista semmoisista, mutta nyt ymmärrän melatoniinin tärkeyden ja jos minun kehoni ei sitä tuota niin silloin täytyy pillereitä vedellä. En vedä joka yö. Nykyisin harvemmin. Mulla on ajatus yleensä, että jos en ole saanut kello 22:00 nukuttua niin otan melatoniinin, jotta mahdollisesti nukahtaisi viimeistään 00:00. Tiedostan, että nukkumiseen vaikuttaa herkästi sekin, että stressaan paljon sitä, että jos uni ei tulekkaa, jos en saa nukuttua riittävästi.

Olen kokeilut nyt monia erilaisia rutiineja arkeen, jotta nukkuminen helpottaisi.

Aamuisin herään aikaseen, enkä nuku pitkään, vaikka tekisikin mieli. Se auttaa helposti siihen, että illalla on väsyneempi. Pyrin aamuun myös sisällyttämään kofeeinit, kuten tee:n.

Koko päivän pyrin olemaan aktiivinen, liikkumaan ja kokeilemaan erilaisia mieluisia asioita. Yritän olla stressaamatta turhaan. Syön monipuolisesti ja ravitsevasti riittävästi, jotta yöllä ei nälkä yllätä.

Illalla laitan puhelimen noin 1h ennen nukkumaan menoa pois, syön ennen nukkumaan menoa hyvän iltapalan ja lueskelen kirjaa. Ennen nukkumaan menoa käyn päivän jutut läpi ja hoidan kaiken niin, että en ala sängyssä enään stressaamaan. Sänkyyn siirtyessä pyrin miettimään ihan muita juttuja ja käymään asioita läpi päässäni mistä olen kiitollinen.

Nukun yleensä 7-9h. Pyrin arkisin käymään nukkumaan 21:30 ja heräilen siinä 6 aikoihin. Viikonloppuisin pyrin pitämään aika samankaltaista rytmiä, menen nukkumaan 22:30 ja herään n. 7-8 aikoihin.

En olisi koskaan uskonut, että nukkumisesta tulisi näin vaikeata. Paljon on hyviä öitä, paljon huonoja. Kesällä ja syksyllä pelkäsin nukkumaan menemistä, sillä tiesin, että en tulisi nukkumaan. Nykyisin pyrin siihen, että en stressaisi sitä niin paljoa, jotta se ei olisi syynä jos yö menisikin huonommin. Ja ajattelen usein niin, että yksi huono yö ei vielä tuhoa yhtään mitään. ☺️💤

Tehtävät:

  1. Pohdi kysymyksiä: Nukutko sinä riittävästi? Monta tuntia sinä nukut yön aikana? Oletko energinen ja virkeä herätessä? Onko unesi katkonaista?
  2. Edellisten pohtimisen jälkeen kokeile muuttaa rytmiäsi. Jos nukut liian vähän pyri kokeilemaan, että menisit aikaisemmin nukkumaan, laittaisit puhelimen ajoissa pois tai kokeilepa pyhittää illasta rentoutumiselle edes puolisen tuntia.

🖤 Extra: Tänään tai viimeistään huomenna ole sängyssä jo viimeistään vaikka 22:00 (sinulle sopiva aika) sitä ennen hoida sinulle sopivat iltarutiinit ja laita puhelin ajoissa nukkumaan. Kokeile jatkaa tätä ja tee tästä sinun rutiinisi.